Seksuaaliväkivalta koskettaa huomattavan usein marginalisoituja naisia ja tyttöjä

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on edelleen hyvin väkivaltainen maa naisille (EU Gender-based Violence Survey 2024). Useat naiset Suomessa kokevat eri muotoista väkivaltaa lähisuhteissa, mukaan lukien seksuaaliväkivalta. Samaan aikaan tiedetään, että seksuaaliväkivalta on piiloväkivaltaa, joka etenkin lähisuhteissa jää raportoimatta. Tämän vuoksi voidaan olettaa, että tilastot seksuaaliväkivaltaa kokeneista ovat tätäkin isommat.

Seksuaaliväkivalta koskettaa monia, ja sitä tapahtuu myös muualla kuin lähisuhteissa. Erityisen suuressa riskissä ovat haavoittuvissa asemissa elävät naiset ja tytöt, esimerkiksi hatkassa olevat nuoret, vankitaustaiset ja päihteitä käyttävät naiset sekä asunnottomuutta kokevat. Näiden ryhmien kokemukset tuovat näkyväksi sen, miten haavoittava asema ja valta-asemat voivat altistaa väkivallalle ja estää avun hakemisen. 

Hatkassa oleviin nuoriin kohdistettu seksuaaliväkivalta huolestuttaa 

Nuorten Exitissä ennaltaehkäistään seksuaaliväkivaltaa ja työskennellään nuoria kohtaavien aikuisten ja seksuaaliväkivaltaa kokeneiden nuorten parissa. Ammattilaisilla on huoli erityisesti sijaishuoltopaikasta luvatta poistuneista nuorista, jotka ovat suuressa riskissä joutua seksuaaliväkivallan uhriksi. Sijaishuoltopaikasta luvatta poistuneet, ns. “hatkanuoret” ovat moninkertaisessa riskissä joutua rikoksen ja väkivallan kohteeksi. Tutkimusten mukaan 7–15 prosenttia sijoitetuista lapsista hatkaa sijoituksen aikana (Haapala ym. 2023; Isoniemi 2019; Kekkonen & Pekkarinen 2024). Pesäpuu ry:n selvitykseen vastanneista hatkanneista nuorista lähes joka neljäs kertoi joutuneensa raiskauksen uhriksi. Lisäksi 18 prosenttia kertoi vaihtaneensa seksiä tai seksuaalisia tekoja yöpaikkaan tai päihteisiin ja 4 prosenttia oli myynyt seksiä (Haapala ym. 2023). 

Rikos-, päihde- ja asunnottomuustaustaisten naisten elämässä seksuaaliväkivalta voi olla normalisoitunutta 

Myös vankilassa olevien ja vankitaustaisten naisten taustalla näkyy huomattavan paljon seksuaaliväkivaltaa. Kaisa Tammen Naisvankiselvityksen (2020) mukaan 32 prosentilla naisvangeista oli seksuaalikontakti aikuisen kanssa ennen 16 vuoden ikää. Miehillä vastaava luku oli seitsemän prosenttia. Kumppanin taholta seksuaalista kaltoinkohtelua oli kokenut lähes viidennes naisista, lähisukulaisen taholta 16 prosenttia ja muun henkilön taholta 31 prosenttia. 

Tulokset vahvistuvat myös vankiterveystutkimuksessa, jossa 59 prosenttia naisvangeista kertoi kokeneensa seksuaaliväkivaltaa, kun miehistä vastaava luku oli 12 prosenttia (Rautanen, Harald & Tyni 2023). Naiset raportoivat kaikkia väkivallan muotoja miehiä useammin – esimerkiksi 70 prosenttia naisvangeista kertoi kumppanin fyysisestä pahoinpitelystä. 

Supernovat-toiminnassa kohdataan naisia, joilla on rikos- päihde- tai asunnottomuustaustaa. Toiminnassa tarjotaan ryhmätoimintaa, joiden keskiössä ovat jaetut kokemukset. Monilla ryhmään osallistuneilla on taustalla traumaattisia kokemuksia. Ryhmäteemoista erityisen paljon puhututtavat omat rajat. Turvattomat kasvuolosuhteet, ylisukupolvisuus ja haavoittava asema voivat lisätä alttiutta väkivallalle ja rajojen rikkoutumiselle. Väkivalta on arkipäiväistynyttä ja omia rajoja voi olla vaikea tunnistaa. Traumaattiset kokemukset puolestaan voivat johtaa haitallisiin selviytymiskeinoihin, kuten päihteiden haitalliseen käyttöön ja rikollisuuteen. Päihteiden käyttö ja rikollisuus taas lisäävät riskiä väkivaltakokemuksille. 

Päihteet ovat usein läsnä seksuaaliväkivallan tilanteissa  

Seri-tukikeskuksen tilastojen mukaan 72 prosenttia asiakkaista oli tapahtumahetkellä päihtyneitä, ja usein myös tekijä oli käyttänyt päihteitä (Korjamo 2023). Moni aktiivisesti päihteitä käyttävä nainen ei hakeudu palveluihin. Seksuaaliväkivaltaan liittyy usein häpeää, itsesyytöksiä ja tilanteen vähättelyä, jotka vaikuttavat avun piiriin hakeutumiseen. Seksuaaliväkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa, tai lähisuhdeväkivaltatilanteissa väkivaltaisen puolison läsnäolo tai halu suojella tätä voi estää kertomasta tilanteesta.  

Päihteitä käyttävät naiset ovat seksuaaliväkivallan näkökulmasta erityisen haavoittuvassa asemassa. Päihdemaailmassa naisen asema on usein alisteinen, ja seksuaaliväkivaltaa voidaan käyttää vallan välineenä. Pelko väkivaltaisesta kumppanista tai riippuvuus päihteistä voi pakottaa tilanteisiin, joissa seksi toimii vaihtokaupan välineenä, ja suostumuksen rajat hämärtyvät. 

Vääristyneet mielikuvat ihmisestä, joka on joutunut seksuaaliväkivallan uhriksi, voivat vaikuttaa avun hakemiseen, kuten ettei päihtymyksen vuoksi ansaitsisi apua. Toisaalta narratiivi haavoittuvassa asemassa olevasta seksuaaliväkivallan uhrista vaikuttaa myös hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevan uhrin kokeman väkivallan tunnistamiseen. 

Päihtymys voi heikentää kykyä kommunikoida ja havainnoida suostumusta ja omia tai toisten rajoja kaikenlaisissa seksuaalisissa tilanteissa. 

Miten organisaatiossasi luodaan turvallisuutta seksuaalisuudesta ja seksuaaliväkivallasta puhumiselle?

Seksuaalisuus on olennainen osa hyvinvointia, ja avoin keskustelu siitä voi ennaltaehkäistä seksuaaliväkivaltaa. Monelle asiakkaalle työntekijä voi olla ainoa turvallinen ihminen, jolle voi puhua vaikeista kokemuksista. Siksi työntekijän on tärkeä antaa tilaa keskustelulle ja sanoittaa, että seksuaalisuudesta ja seksuaaliväkivallasta on lupa puhua. Ammattilaisen tehtävänä on mahdollistaa turvallinen keskustelu ja tarjota tietoa suostumuksesta, rajoista ja tuen mahdollisuuksista. Esimerkiksi näkyvillä olevalla viestinnällä, kuten palvelujen esitteillä tai symboleilla voi madaltaa kynnystä seksuaaliväkivallasta ja seksuaalisuudesta puhumiselle. 

Seksuaaliväkivalta ei ole yksittäisten ihmisten ongelma, vaan yhteiskunnallinen kysymys. Ammattilaisten on lisättävä omaa ja asiakkaiden tietoa ja purettava seksuaaliväkivaltaan liittyviä tabuja, myyttejä ja väärää tietoa. Jokaisella on itsemääräämisoikeus omaan kehoon ja suostumukseen, ja oikeus turvalliseen elämään. 

Kirjoittajat: Netta Puustinen, Asiantuntija / Nuorten Exit & Amanda Johansson, Päällikkö / Supernovat-toiminta